Totta kai voi, ellei lapsen lääkäri määrää toisin jostakin erityisestä lääketieteellisestä syystä. Lasta voi pitää sylissä ja halata ja hän voi myös leikkiä ystävien ja perheenjäsenten kanssa aivan kuten ennen avanneleikkaustakin. Ainoita rajoituksia voivat olla kontaktilajit kuten jalkapallo tai paini, sillä niihin liittyvät iskut voivat vahingoittaa avannetta. Hoitava terveydenhuoltohenkilöstö kertoo mahdollisista rajoituksista.

  Avanne on todennäköisesti:¹

• Punainen, kostea ja pehmeä, kuten suun limakalvo
• Pyöreä tai soikea
• Vatsan ihon tasossa tai koholla

Avanne rakennetaan suun limakalvoa muistuttavasta kudoksesta. Avanteessa on hyvä verenkierto, ja siitä saattaa vuotaa hiukan verta, kun se puhdistetaan pussia vaihdettaessa.

Jotkin ruoat voivat vaikuttaa ulosteen väriin. Esimerkiksi punainen hyytelö tai punajuuri voi värjätä ulosteen kirkkaanpunaiseksi ja verisen näköiseksi. Tämä on kuitenkin harmitonta. Jos lapsen ulosteen väri huolestuttaa, soita aina lääkärille.^2,1,3

Jos huomaat lapsen avanteessa seuraavia muutoksia, ota heti yhteys lasta hoitaviin terveydenhuollon ammattilaisiin:¹

• Avanteen väri muuttuu hyvin tummaksi tai hyvin vaaleaksi
• Lapsen ulosteessa on verta tai avanteesta valuu verta

Avanteessa ei ole hermopäätteitä, joten avanteeseen koskeminen ei aiheuta lapselle kipua. Myöskään ulosteen tai virtsan tulo avanteesta ei satu.¹

Heti leikkauksen jälkeen lapsen vatsa voi aristaa, mutta aristus vähenee päivä päivältä, kun avanne paranee. Parannuttuaan lapsi voi leikkiä haluamaansa tapaan ja myös ryömiä vatsallaan, elleivät hoitajat ja lääkärit erikseen kiellä sitä.

Avanteen koko ja muoto voivat muuttua leikkauksen jälkeisinä kuukausina. Avanne voi olla vatsan ihon tasossa, kuopalla tai ulostyöntyvä.⁴   Lasta hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset antavat erityisohjeita kunkin avannetyypin hoitoon.

Jos ulostetta erittävä avanne on ihon tasossa, pussin käyttöaikaa voidaan pidentää tietyillä tuotteilla. Jos lapsen avanne on ulostyöntyvä, sinua saatetaan kehottaa seuraamaan avanteen väriä säännöllisesti. Värimuutos saattaa viitata siihen, että pussi, tiukka vaippa, turvavyö tai vaate nipistää tai hankaa avannetta.

Avanne kasvaa lapsen mukana. Lapsen avannesidoksen kokoa tai aukkoa voidaan siis joutua muuttamaan. Lapsen avannehoitaja auttaa tarvittaessa uuden avannesidoksen koon valinnassa.⁴

Yleensä pussi tyhjennetään, kun se on noin kolmanneksen täynnä.¹ Näin pussi ei ehdi täyttyä liian painavaksi, vetäytyä pois iholta ja vuotaa. Liian täyttä pussia on myös vaikeampi tyhjentää.
Pussin pään pyyhkiminen vähentää pahaa hajua ja vaatteiden tahriintumista. Ihoärsytyksen välttämiseksi on aina hyvä varmistaa, että pussin pään suljin ei paina lapsen ihoa.

Monien vanhempien mielestä on helpointa tyhjentää pussi vaippaan 3–4 tunnin välein tai tarvittaessa. Isommat, siistiksi harjoittelevat lapset opetetaan istumaan mahdollisimman takana pöntöllä ja tyhjentämään pussi suoraan vessanpönttöön. Ennen pussin tyhjentämistä pönttöön voi panna WC-paperia, mikä vähentää roiskumista.

Jokaisen lapsen tilanne on omanlaisensa. Kysy siis lapsen avannehoitajalta lapsesi yksilöllisestä tilanteesta. Pussin käyttöaika riippuu usein lapsen koosta, liikunnan määrästä ja paksusuoliavannelasten kohdalla myös ulosteen kiinteydestä. Esimerkiksi vauvan pussi saatetaan vaihtaa kerran päivässä. Isomman lapsen pussi taas voidaan vaihtaa jopa vain 3–4 päivän välein.

Säännölliset pussinvaihtorutiinit auttavat siirtymään kotihoitoon. Vanhemmat oppivat usein tunnistamaan tilanteet, jolloin avanne erittää vain vähän – esim. ennen ateriaa – ja suunnittelemaan pussien vaihdot näille ajankohdille.

Jos ihonsuojalevyn alta vuotaa ulostetta tai virtsaa, pussi on vaihdettava, jotta ihoärsytystä ei kehittyisi. Jos pussi on vaihdettava useammin kuin kerran päivässä, ota yhteys lasta hoitavaan terveydenhuoltohenkilöstöön ja pyydä heiltä neuvoja.

Kylvetys ei vahingoita avannetta. Monet vanhemmat jättävät avannepussin paikalleen kylvyn ajaksi, sillä koskaan ei voi tietää, milloin avanne erittää ulostetta tai virtsaa. Tällöin pussi vaihdetaan kylvyn jälkeen.

Lapsen kylpyhetkiin on hyvä valita mieto saippua, jossa ei ole öljyä eikä kosteuttavia aineita, jotka voisivat huonontaa sidoksen kiinnittymistä lapsen iholle.⁵ Varmista ennen uuden sidoksen kiinnittämistä, että iho on huuhdeltu vedellä ja täysin kuiva.

Ärsytys johtuu usein siitä, että uloste tai virtsa vuotaa ihonsuojalevyn alle ja pääsee iholle. Joskus ärsytys johtuu avannesidoksen kiinnitystavasta. Tähän voi olla monenlaisia syitä. Ihonsuojalevyn tai pohjalevyn aukko voi olla liian suuri. Avannesidos voi olla väärää kokoa.⁴ Saatat myös tarvita lisätuotteita, esim. pastaa tai ihonsuojarenkaita jotta sidoksen kiinnityspinta tarttuu paremmin avanteen kohdalle.
Lapsen avannehoitaja auttaa ratkaisemaan ihoärsytykseen liittyviä ongelmia ja neuvoo sidoksiin tai sidosten kokoon liittyvissä kysymyksissä.

Jokaisen lapsen tilanne on omanlaisensa. Aluksi lapsi voi auttaa yksinkertaisissa tehtävissä, esim. tarvikkeiden keräämisessä, pussin irrottamisessa ja ihon puhdistamisessa. Näin lapsi ja vanhempi oppivat luottamaan lapsen taitoihin, kun lapsi siirtyy vähitellen huolehtimaan itse avanteestaan.

ConvaTec-avannesidokset  on suunniteltu asettumaan litteästi vartaloa vasten, joten ne eivät näy useimpien vaatteiden alta. Seuraavat vinkit auttavat kuitenkin pitämään lapsen olon mukavana:

• Varmista, että vyöt ja vyötärönauhat eivät purista lapsen avannetta. Tämä on erityisen tärkeää, jos avanne on lapsen vyötäröllä tai sen lähellä.
• Monet vauvojen ja taaperoiden vanhemmat pukevat lapset bodyihin ja haalareihin, jotta uteliaat pikku kädet eivät vedä avannepussia irti.
• Vanhemmat tytöt ja teini-ikäiset käyttävät ehkä mieluiten yksiosaista uimapukua, jonka kuvio auttaa peittämään avanteen.
• Pojat saattavat suosia lahkeellisia uimashortseja.

Jos sinulla on muuta kysyttävää tai jokin huolestuttaa, on aina parasta ottaa yhteyttä lapsen avannehoitajaan, lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen.

Nestehukka voi kehittyä, jos lapsi menettää virtsan tai ulosteen mukana liikaa vettä eikä pysty nauttimaan tarpeeksi nestettä sen korvaamiseksi.⁶ Nestehukka voi uhata esimerkiksi tilanteissa, joilla lapsella on flunssan yhteydessä ripulia ja/tai oksentelua.

Soita lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle, jos lapsella on ripuli tai alkavan nestehukan merkkejä kuten seuraavia:⁷

• Virtsamäärä vähenee
• Liikkuminen vähenee tai lapsi on epätavallisen unelias
• Suu on kuiva

Tämä riippuu lapsen sairaudesta. Ellei lääkäri suosittele erityistä ravintovalmistetta tai anna tarkkoja ravitsemusohjeita, lapsi pystyy hyvin todennäköisesti syömään monenlaisia ruokia ja rajoituksia on vain vähän.

Yleisesti on tärkeää, että lapsen ruokavalio on tasapainoinen ja hän pureskelee ruokansa hyvin ja juo tarpeeksi (hoitajan tai lääkärin ohjeiden mukaisesti), jotta nestehukalta vältytään.⁴ Leikkauksen jälkeisinä viikkoina lapsi saattaa syödä mieluiten pieniä, tiheitä aterioita ja välipaloja.

Lääkäri saattaa myös suositella, että uudet ruoat tai ruoat, joita lapsi ei pystynyt syömään ennen leikkausta, otetaan mukaan ruokavalioon yksi kerrallaan. Näin nähdään, miten lapsen elimistö reagoi niihin. Tällä sivulla kerrotaan tarkemmin ilmavaivoja ja pahaa hajua aiheuttavista ruoista, jotka on hyvä lisätä hitaasti lapsen ruokavalioon.

Kyllä. Jotkin ruoat  kuten juusto, perunat, leipä, banaanit ja sileä maapähkinävoi saattavat kiinteyttää lapsen ulostetta. Toiset ruoat taas saattavat tehdä ulosteesta juoksevampaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hedelmämehut ja vahvasti maustetut ruoat. Esimerkiksi punaiset hyytelöt ja punajuuret taas voivat värjätä ulosteen. Värimuutos on ohimenevä ja vaaraton.^3,8

Ruoka voi tukkia lapsen avanteen (etenkin ohutsuoliavanteen, joka on paksusuolta kapeampi). Huonosti sulava ruoka voi kertyä suoleen ja estää ulostemassan kulun suolessa. Siksi on tärkeää, että avanneleikattu lapsi pureskelee ruoan erityisen hyvin ja juo paljon.

Avannetukoksia joskus aiheuttavia ruokia ovat esimerkiksi popcorn, varsiselleri, kuivahedelmät, siemenet ja pähkinät, herneet ja salaattivihannekset.³ Tukoksen oireita ja löydöksiä voivat olla esimerkiksi seuraavat:²

• Vatsakipu tai vatsakrampit
• Vatsan tai avanteen turvotus
• Löysemmät ulosteet, ulostemäärän väheneminen tai erityksen lakkaaminen kokonaan
• Pahoinvointi tai oksentelu
• Ärtyisyys tai epätavallinen käytös

Kysy lapsen avannelääkäriltä tai -hoitajalta ruoan aiheuttaman avannetukoksen oireista ja löydöksistä, sillä tila voi olla vakava.

Ilman nieleminen esimerkiksi itkun, tutin imemisen tai pillillä juomisen yhteydessä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Myös tietyt ruoat  kuten pavut, hiilihapotetut juomat ja ristikukkaiset vihannekset voivat aiheuttaa kaasunmuodostusta³.

Jos lapsen avannepussiin kertyy liikaa suolikaasua, pussi voi irrota iholta ja vuotaa. Saatavilla on pusseja, joiden suodatin poistaa kaasua ja minimoi pahan hajun.

Opit luultavasti jo lapsen sairaalahoidon aikana tuntemaan lapsen avanteen normaalin eritysrytmin ja ulosteen koostumuksen. Näin tunnistat helpommin, milloin kyseessä on ripuli.
Jos epäilet, että lapsella on ripuli, soita häntä hoitavalle lääkärille. Lääkäri saattaa esittää kysymyksiä ripulin diagnosoimiseksi ja kysyä esim. seuraavia seikkoja:

• Joudutko tyhjentämään avannepussia tavallista useammin tai harvemmin?
• Onko uloste tavallista vetisempää?
• Onko lapsella muita sairauden tai nestehukan merkkejä?

Lapsen lääkäri tai avannehoitaja auttaa ratkaisemaan mahdolliset ripuliin liittyvät ongelmat, varmistamaan lapsen riittävän nesteensaannin ja korjaamaan lapsen voinnin mahdollisimman pian.